Muussin ekat epikset

Pari viikkoa sitten käytiin Muusan kanssa kokeilemassa aksaa muualla kuin omassa, tutussa hallissa, nimittäin Lohjan KirSujen hallilla järkättiin epikset. Muusa on käynyt tuolla hallissa vain kerran aiemmin pikkupentuna ihka ekoissa mätsäreissään. Ruohopohja ei ihmetyttänyt pikku koiraa ollenkaan, mutta kaikki muu härdelli kyllä. Muusan kanssa ei ole mitenkään rentouttavaa olla tuollaisessa tilanteessa, kun se haukkuu kaikkea heti jos sillä ei ole jotain tehtävää suoritettavana. Niin ärsyttävää...

Startattiin Supermölli-luokassa, kuten olettaa saattaa. Jännitin etukäteen kuinka Muusa menee mutkaputkiin, kun se lukee mua niin tarkasti, että jos mulla on katse tai oma rintamasuunta vähänkään menosuuntaan, niin se ei menekään putkeen vaan tulee mun mukaan ohi putkesta. Näin siis tulkittiin edellisissä treeneissä tämä aiemmin väsymykseksi luulemamme ongelma. Lisäksi jännitti S-putki, jollaista Muusa ei ollut koskaan ennen edes nähnyt. Ja ehkä eniten kaikista jännitti kuitenkin tuo viime aikoina hartaasti treenaamamme lähtö. Se kun oli parin päivän takaisissa treeneissä saanut vähän takapakkia, kun Muusa pääsi nousemaan ainakin kahdesti treenin aikana. Vaikkakin käytettiin takapalkkaa ja tehtiin kaikki taiteen sääntöjen mukaan. Treenasin kyllä vielä kotiparkkiksella kyytiä odotellessa ja sain molempien puolien ohjauksissa merkattua virheen juuri oikea-aikaisesti, jonka jälkeen koira ei yrittänytkään nousta enää. Hallissa myös treenattiin muutama kerta siinä hälinän keskellä ja siellä tuli pelkkiä onnistuneita toistoja. Tämä loi hieman edes luottoa lähteä radalle.

Turhaa kuitenkin jännitin. Mutkaputkiin ohjaus onnistui täydellisesti ja Muusa teki ne reippaasti. S-putkella persjättö epäonnistui koiran tultua väärälle puolelle kuitenkin, enkä hetkeäkään uskonut, että putki onnistuisi, kun jäin vielä vaikeammalle puolelle, mutta enpä ehtinyt koiraa edes ohjata putkeen, kun se jo meni sinne. Loistava tyttö! Uusintaradalla sitten onnistuikin jo persjättö ja muutenkin oli vähän sujuvampaa menoa. Joskin Muusa oli aikalailla mussa kiinni ja tulikin ohi samalta hypyltä kuin ekallakin radalla, joten molemmilta radoilta yksi kielto eli 5 virhepistettä. Eipä kuitenkaan hyllytetty! Ja mikä hienointa; SE PYSYI LÄHDÖSSÄ! Oon niin ylpeä! Ekalla radalla jouduin jopa toistamaan kutsun, kun se ei meinannut lähteä ollenkaan. Aika eri meininki oli kyllä kuin aikanaan Piitun kanssa ekoissa epiksissä, joissa se mm. puri mua koko ajan, haukkui ja tuli melkein kaikista esteistä ohi..

Jäähylenkillä napattiin parit ryhmäposet harmaassa, ankeassa syyssäässä vesisateessa. Fiilikset oli silti kokealla, kun Severikin tuli hienosti luokkansa kolmanneksi. Hienot aksapuudelit <3