Kisaviikonloppu

Oltiin molempina päivinä kisaamassa viikonloppuna. Lauantaina käytiin Janakkalassa yhdellä hyppyradalla. Tänne ei alun perin pitänyt mennä, mutta onneksi mentiin. Alkufiilikset radasta oli, että tällä ei kyllä nollia jaella. Oli meinaan vaikean oloinen rata. Lähdin siis kovin heppoisin odotuksin radalle. Piitu nousi kerran lähdössä ja jouduin palauttamaan sen istumaan. Ei sentään radalle karannut. Aikamoinen pelastelurata, mutta tehtiinpä kumminkin meidän ensimmäinen nollatulos. En meinannut uskoa millään, että se oli nolla, luulin tuomarin nostaneen kätensä kiellon merkiksi, kun Piitu pyörähti radalla ja meinasi valita väärän esteen. Mutta nolla se oli ja näin ollen meidän ensimmäinen LUVA! Tällä sijoituttiin kolmanneksi. Saatiin meidän ensimmäinen agilityruusukekin, jipii! Ihan kiva muisto ekasta LUVAsta :)

Sunnuntaina suunnattiin Lietoon ATT:lle. Yksi hyppyrata ohjelmistossa sielläkin. Meinattiin myöhästyä, kun siellä oltiinkin aikataulussa puoli tuntia edellä. Hirveellä kiireellä kaveri juoksi autosta suoraan medien rataantutustumiseen ja ilmoomaan koiraa. Siitä se härdelli sitten alkoi. Itse en olisi millään etinyt omaa koiraa edes lämpätä, onneksi Kalle lämppäsi meidän koirat, kun oltiin Riikan kanssa tutustumassa rataan. Rata näytti ja vaikutti helpolta. Itsellä tuli vaatteiden vaihdossakin hirveä kiire ja tyhmä vaihdoin kengät ja sitten tajusin, että mulla on vielä ulkohousut jalassa. Eikun kengät veke, housut pois ja kengät takaisin jalkaan. Samaan aikaan radalla jo koirakko nro 59, kun me startattiin numerolla 61. Kun sain kengät jalkaan, niin juostiin Piitun kanssa viemään palkkaa maalille. En ehtinyt oikein yhtään valmistelemaan koiraa tai rauhoittumaan itse, kun kiirehdin jo lähtöaluetta kohti. Matkalla vielä toinen koira räjähti just Piitun nenän edessä ja tästä rähinäsessiosta Piitulle jäi semmonen säikky olo. Muutaman namin tungin koiralle kitusiin, kun otin sen perusasentoon ja sitten vaan radalle. Olin ihan varma, että koira ei uskalla tossa mielentilassa edes yksin jäädä sinne lähtöön, mutta pysyi se siellä onneksi. Meille molemmille jäi kyllä tuosta kaikesta kiireestä ja häsellyksestä se häsellys päälle ja koko rata olikin yhtä sähläystä.

Tokalla hypyllä Piitu rämäytti heti riman alas. Tokalla putkella en kertonut koiralle riittävän kovalla äänellä missä olen ja se kääntyi väärään suuntaan. Valssi myöhässä, sittten jäin odottamaan koiraa putkelle lähetyksessä, vaikka olisi pitänyt jo juosta ja sitten olinkin sen linjalla peittäen näkyvyyden kepeille ja kepeiltä virhe. Piitu The Kostaja kosti ja hirveellä rähinällä kävi päälle (ei kuulu videolla sentään). Rähinämoodissa vieläkin kepeiltä virhe. Kolmannella onnistui. Vielä sitten ennen loppusuoraa yksi moka, kun Piitu lähti taas väärään suuntaan. Kokonaissaldoksi virhepisteitä tuli semmonen 22.72, kun tehtiin toki yliaikaakin kaikella tolla sähläyksellä. Enemmänkin olis voinut antaa, mutta tuomari oli kiltti. Se oli semmonen rata se. Mitä tästä opimme? Ajoissa ei ole riittävästi, lähde vielä aiemmin. Ei enää tollasta kiirettä, kiitos. Ei sovi meille.

Sunnuntain kisoista jäi kumminkin kiva muisto myöskin, kun joku olikin yllärinä kuvannut makseja. Meistäkin löytyi muutama kuva.

ps. Ostin Muusalle kisakirjan :P