Mätsäreissä

Vuoden tauon jälkeen käytiin parissa mätsärissä Muusan kanssa. Ekaa kertaa jätin turkin laittamatta naaman ajelua lukuun ottamatta. Ja kappas, Muusa esiintyi niin kauniisti, että päästiin sinisten ykköseksi! Paras mätsärisijoitus tähän mennessä. Pyörähdettiinpä sitten BIS-kehässäkin ekaa kertaa, mutta sieltä ei sijoitusta.

Muusa esiintyi kyllä hyvin reippaasti. Kilpailuluokassa jopa kantoi itse häntäänsä seisotuksessa. Tuomari sai kopeloida rauhassa ja liikuttiin hienosti ilman koikkaloikkia.

Laatu ei päätä huimaa, mutta muisto BIS-kehästä :P

Viikkoa myöhemmin ei valmistauduttu edes sen vertaa, vaan karvaturrikka kehiin sellaisenaan. Ei leikattu kynsiäkään, vaikka piti edes sen verran satsata. Olin myös hieman hajamielinen ennen kehää, enkä tajunnut että Muusa alkoi piehtaroimaan nurmikolla. Yritettiin sitten kaverin karstalla (koska truuvillisihminen ei kanna edes karstaa mukana, saati kampaa!!!) saada ruohonkorsia pois, mutta karsta oli niin surkea, että ruohonpätkät vaan pomppivat edes takaisin turkissa. Ehkä sieltä pahimmat lähti ja eikun kehään! Muusa oli punainen ja ylsi isossa porukassa jopa viiden parhaan joukkoon punaisten kilpailuluokassa, mutta palkinnoille ei päästy. Esiintyminen kuitenkin taas todella hyvää.

Esitin myös Tuiskua pitkästä aikaa ja kylläpä oli kivaa jätkän kanssa. Tuisku on kyllä niin helmi pakkaus ja se oikeasti esiintyy kehässä. Siitä tulee superryhdikäs ja komea poika. Harmiksemme tuomari ei tainnut tykätä villakoirista erityisesti ja Tuiskulle sininen nauha, ei sijoitusta. Kivaa oli kuitenkin tässä mätsärissä se, että sieltä sai kirjallisen arvostelun muistoksi! Molemmille koirille parhaat mahdolliset arvostelut toki :P

Tuken kanssa kehässä :)

Nyt riittänee meille taas mätsärit vähäksi aikaa. Välillä täytyy käydä verestelemässä taitoja, että pysyy joku tatsi hommaan, mutta onhan nuo pitkiä päiviä. Etenkin tämä jälkimmäinen mätsäri oli niin hyvin mainostettu, että porukkaa oli hirveästi ja päivälle tuli pituutta aika paljon. Huonovointisena ja flunssaisena oli aika rankka setti ja muutaman kerran kävi mielessä, että olis lähteny litomaan sieltä. Mutta sisulla vedettiin päivä loppuun. Jospa seuraavan kerran sitten taas vuoden päästä...