Puudelit pyryssä

Käytiin tänä viikonloppuna piiitkästä aikaa puudelitreffeillä. Tavattiin ihan uusia tuttavuuksia, mutta myöskin ihanaa Muusan velipoika Sisua ja meilläkin vieraillutta Cuba-sukulaispoikaa. Otin vain Muusan mukaan, kun Piitun palikat ei pysy oikein kasassa isossa porukassa ja se kurmuuttaa sitten Muusaa. Kovasta pakkasesta johtuen koirat olivat olleet kevyemmällä liikunnalla, joten Piitulla olisi voinut viirata vielä normaaliakin raskaammin. Piitu pääsi kuitenkin vielä rakkaan Tuisku-ystävän kanssa lenkille treffien jälkeen, joten varmasti sillä oli vähintään yhtä kivaa.

Lenkkeily tehtiin ihanassa lumihangessa sankassa lumipyryssä. Ja kylläpä koirilla oli hauskaa lumessa telmiessä. Muusasta kaikki oli tosi kivoja, etenkin namia suuhun syytävät ihmiset. Se kävi taas vuoroin kaikkien luona kerjuulla heti, kun jollain meni käsi taskuun. Hienosti se myös totteli vieraiden ihmisten käskyjä, upeesti kääntyi täydestä vauhdista kun joku sitä huusi. Kerran jopa niinkin vauhdikkaasti, että jalat meinasi mennä alta. Hiihtäjistä tai pyöräilijöistä se ei välittänyt yhtään ja muiden koirakoiden luokse se ei mennyt, jos ehti käskyttää ajoissa. Pari kertaa lopussa se ehti mennä kyllä vieraiden koirien luo, kun omat ajatukset ja katse oli ihan muualla kuin omassa koirassa, eikä kukaan muukaan ehtinyt sitä ajoissa huutaa. Onneksi tuolla ei kukaan pistänyt pahakseen ja yksi jäikin meidän seuraan hengailemaan koiransa kanssa joksikin aikaa. Muusa ihastui tuohon pystykorvaan ja seuraili sitä koko ajan. Muusa on helppo kyllä tuollaisiin rientoihin ottaa, vaikka muitakin ulkoilijoita alueella liikkuu. On se vaan supertyttö!

Meitä oli ihan hyvä jengi koolla, yhteensä seitsemän isovillaa, yksi kääpiövilla, kaksi bichonia ja yksi mäyräkoira. Kaikki tulivat mainiosti juttuun keskenään. Ihana on tuollaista sopuisaa laumaa seurailla. Muusa jäikin treffien jälkeen tyytyväisenä kotiin nukkumaan, kun lähdin Piitun kanssa ulkoilemaan.