Kevätfiilistelyä neljän seinän sisällä

Hommasin itselleni jotenkin käsittämättömästi (lenkkeilemällä?) akillesjänteen tulehdustilan, mistä syystä olen aikalailla neljän seinän vankina jo toista päivää ja mahdollisesti näitä päiviä on luvassa enemmänkin. Fiilistelen siis täällä sisätiloissa kuvia kauniista kevätpäivistä, joista saatiin nauttia aiemmin. Verhot pidän visusti kiinni, etten näe tuota lumi/räntäsadetta, joka ulkona kiusaa teitä jotka sinne "pääsette" koirienne kanssa ulkoilemaan. Tänään en ole erityisen kateellinen teille, mutta eilen teki kyllä tiukkaa, kun aurinko yritti verhojen läpi tunkeutua kertomaan kuinka kaunis ilma ulkona onkaan.

Voin ilokseni kuitenkin todeta olevani hyvin onnellisessa asemassa ihanan tukiverkostoni suhteen, jotka vievät koiria lenkille ja roskatkin ulos ja ovat valmiit, vaikka yövuoron jälkeen kuskaamaan lääkäriin ja vaikka mitä. Sitkeenä sissinä yhdistin aamulla koirien pissityksen ja lääkärireissun ja selviydyin koettelemuksesta ihan itse, herättämättä yövuoron jälkeen nukkuvaa miestä. Täytyy kyllä sanoa, että kovin helposti en tuosta koettelemuksesta selvinnyt. Terveyskeskuksen ovelle linkattuani olin meinannut jo kahdesti tirauttaa pienet tuskanitkut, mutta urheana lääkäriltä päästyäni kävin vielä kaupassa ostamassa lohtujäätelöä ja postissa hakemassa sairaslomapäivilleni hieman viihdykettä, nimittäin juuri saapuneen uuden puhelimeni! Kyllä näistä päivistä selvitään, hammasta purren. Mutta on tämä kyllä ihan koiranomistajan painajainen, olla jalaton.

Kurjuutta lieventämään sitten niitä kuvia..