Käytiin taas epistelemässä Lohjan Kirsujen epiksissä. Piitun kanssa kahden radan verran ja Muusan kanssa yhden. Ei ollut meidän päivä oikein, mutta kivaa toki oli. Muusalta ihan parasta nähdä, että lähdössä pysymisestä on tullut tosi varma. Kyllä takapalkkaustreeni on kannattanut! Ja Piitu oli tosi reipas, eikä pelännyt ketään. Joskin kaverin nuori australianpaimen-uros oli vähän ällö ja sille piti murista. Siedätyttiin tuohon ällötykseen ratojen jälkeen hengaamalla metrin päässä muutaman tovin juttutuokion verran. Loppuihan se murina sitten.
Itselle pieni muistilista:
- Käskytä ajoissa
- Irrota Piitulta hihna ennen kuin käskytät perusasentoon, koska hihnan irrotuksen jälkeen on näköjään _aivan pakko_ nousta ylös ja ravistella
- Jos toteat, ettet ehdi persjättöön niin älä urpo silti kaikesta huolimatta yritä sitä kumminkin vaan pysy uudessa suunnitelmassa ja toteuta se kunnolla
- Ja irtoamistreeniä! Nyt. Molemmille. Paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti