31.12.15

Puudelien talvinen aamulenkki

Onpas vaan ihan mahtavaa, kun asutaan näin lähekkäin parhaiden puudelikavereiden kanssa. Paljon ollaan lenkkeilty yhdessä ja on kyllä kiva kun ei tarvitse niin usein mennä yksin. Yhtenä loma-aamuna tehtiin mukava yhteinen aamulenkki ja koirat saivat rallata sydämensä kyllyydestä. Pikku-Sallikin pääsi ekaa kertaa koko jengin kanssa riekkumaan ja hyvinhän pieni pysyi mukana. Piitukaan ei sitä alkanut kurmuuttamaan onneksi, kun sai juosta pallo suussa. Muusa sai taas alkuun turhan kovaa kyytiä tuolta hermoheikolta elukalta (Lue: Piitulta), joten annettiin Piitulle pallo, johon keskittyä toisten kiusaamisen sijaan. Pallo suussa sujuikin sitten hyvin. Piitu ei oikein meinaa kestää härdelliä isossa porukassa ja purkaa sen kaiken Muusaan. Tilanteesta riippuen Piitulle annetaan jotain muuta tekemistä, esim. se pallo tai otan sen jäähylle hihnaan. Tällä kertaa Piitu innostuikin juoksuttamaan toisia pallon kanssa, eikä vaan jäänyt sen kanssa jalkoihin pyörimään.









Muusa taas tapansa mukaan kävi välillä kiehnäämässä jaloissa kerjäämässä rapsutuksia ja pusuja.














Tässä vielä pari kivaa Kallen ottamaa kuvaa, kun eihän näitä vielä ollut tarpeeksi ;)



4 kommenttia:

  1. Taas niin ihania kuvia ♡ sulle olis myös blogihaaste mun blogissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos :) Kiva, että joku muukin jaksaa katsella näitä kun minä :D Käynpä kurkkaamassa haasteen, kiitos siitäkin :)

      Poista
  2. Mestalle pitää kanssa antaa lelu tai keppi suuhun, jos juoksee Lumeksen kanssa, kun muuten hyppii Lumeksen päälle ja pelkään, että täydessä vauhdissa jompi kumpi voi loukata itsensä kaatuessaan tai nurin lentäessään, mutta jos suussa on tavara, niin juoksee nätimmin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se jännä kyllä, mikä vaikutus sillä onkaan. :)

      Poista