Kuinka hyödyllistä onkaan vaihtaa välillä kouluttajaa! Aloitimme tänään Piitun kanssa täsmätoko-kurssin, joka on yhteensä 8 kertaa, treenit kerta viikkoon. Kouluttaja on meille ihan uusi tuttavuus. Kouluttaja on tarkka ja puuttui sellaisiin ongelmiin, joita olen itse katsonut läpi sormien, aivan liian pitkään, vaikka olen tiedostanut nämä ongelmat. Pää pursuaa ajatuksia ja en tiedä mistä järjestän aikaa kaikelle, mitä viime aikoina olen päättänyt treenata. Jostain se on kuitenkin liikkeelle lähdettävä ja kaikki mitä ehditään ja jaksetaan on plussaa. Niistä mitä ei ehditä ja jakseta, ei saa ottaa ressiä kuitenkaan.
Näihin asioihin pureuduttiin nyt ensimmäisellä treenikerralla:
Luoksepäästävyys
- Harjoitellaan tutun ihmisen kanssa, mieluiten päivittäin. Koiralle opetetaan erillinen käskysana, joka merkitsee, että ihminen lähestyy ja antaa namin. Loppujen lopuksi, kun käskysana saa koiran innosta puhkuen odottamaan lähestyjää, voidaan harjoitella vieraamman ihmisen kanssa. Koskeminen sitten jossain vaiheessa mukaan kuvioon.
- Jos koira nousee ja peruuttaa tai lähtee lähestyjää kohti, ohjataan ystävällisesti namin kanssa takaisin istumaan ja kehutaan ja palkataan istumisesta.
Paikkamakuu
- Palkan paikka edessä targetilta ja vaihdellen kädestä etujalkojen väliin, jotta saadaan asento suoraksi. Nyt on vinosti mun edessä osittain.
Muista: Palkan suunta on liikkeen suunta, älä siis palkkaa oman jalan edestä tms.
Seuraaminen
- Seuraamiskäskyn kriteerit itselle selväksi - mitä seuraaminen tarkoittaa. Käskysanana ja jos koira pysyy paikallaan kun ohjaajakin pysyy - palkka. Vaikeuta tehtävää liikuttamalla namikättä. Käsiä on voitava liikuttaa miten vaan, on käsissä namia tai ei ja koiran on pysyttävä oikeassa asennossa ja kontaktissa. Nyt koira ennakoi ja lähtee liikkeelle heti käskysanasta, ei ohjaajan liikkeestä.
Seuruun yhteydessä kävi niin, että Piitu pääsi kouluttajaa kuunnellessani härväämään omiaan hallissa, jota en yleensä anna tehdä juurikin siitä syystä, mitä se saa aikaan. Tälläkin kerralla sillä oli juuri sama vaikutus, eli Piitu ei enää keskittynyt lainkaan. Se kuuntelee käskyn ja tekee jotain, saattaa tehdä oikeinkin, mutta nousee omia aikojaan ilman vapautusta jne.
Nyt siis aletaan vahvistaa käskysanoja ja kriteerit itselle selväksi, jonka jälkeen sitten vaaditaan ne kriteerit. Nyt on oltava todella mustavalkoinen, jotta tää ongelma saadaan korjattua. Mustavalkoisuus ja johdonmukaisuus on kyllä noin muutoinkin avainasemassa, se vaan välillä unohtuu. Hyvä muistutus siis jälleen sen tärkeydestä.
ISTU
- Hoetaan käskysanaa ja palkkaus kun koira pysyy kriteerien mukaisessa asennossa. Muista vapauttaa välillä! Jos koira tekee väärin, esim. tarjoaa maahanmenoa tai nousee ennen vapautusta, merkkaa väärä käytös jollain sanalla (johdonmukaisuus!). Päätin, että meidän sana on oho ja vain se, eikä enää mikä milloinkin sattuu susta pääsemään.
MAAHAN
- Sama kuin istu-käskyn kanssa
SIVU
- Samat jutut tässäkin
Ehditään Piitun kanssa treenata nyt vain pari kertaa ennen kuin se jää saikulle sterkkauksen vuoksi, mutta onneksi Muusa pääsee tuuraamaan Piitua saikun ajaksi. Sen kanssa lähdetäänkin ihan alusta liikkeelle, sen kanssa kun en ole tokoillut juuri ollenkaan. Perusasentoa aloiteltiin aikanaan, mutta se jäi ihan kesken, eikä Muusa sitä osaa. Ihan kivakin saada heti alkumetreillä opastusta kuinka lähteä kouluttamaan, Piitun kanssa kun mentiin vähän mutulla..
Aloitin Muusalle pohjustavat taidot nyt heti iltaruuan kanssa. Juurikin tuota samaa käskyjen erottelua tehtiin. Vaikeutin vielä sen verran, että vaihdoin itse koko ajan paikkaa ja/tai liikuin käskyttäessä. Muusa hiffasi nopeasti jutun juonen ja toistoja tuli kiitettävästi, kun käytettiin kaikki iltanaput kyseiseen hommaan. Muusa oli tosi motivoitunut työskentelyyn. Odotan jo innolla, että päästään aloittamaan tokoilut senkin kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti