Velipoika vierailulla ja ikävä takaisku

Eilen meillä kävi trimmissä jo kolmas velipoika, nimittäin Sisu. Sisu olikin aikamoinen karvamonsteri, kun edellisestä trimmistä oli jo pari kuukautta aikaa ja karva kasvaa mieletöntä tahtia. Työsarkaa siis riitti. Tosin tarkoituksena oli jättää karvaa vähän enemmän Sisulle omistajan työstettäväksi kolmen viikon päästä pidettävälle trimmikurssille. Ja kyllä sitä jäikin aika paljon ja kolmessa viikossa kasvaa vielä mukavasti lisää.

Tässä Sisu föönattuna ennen trimmiä.

Ja trimmin jälkeen..

Sisu oli tosi kiltti poika ja sitä oli mukava trimmailla. Ainoa haaste on se mun kaikkia trimmiasiakkaita vaivaava lyijypeppuisuus. Kaikilla se peppu painaa ihan mahdottoman paljon, että on kertakaikkiaan vaan istuttava, eikä se meinaa nousta ylös ollenkaan. Mahotonta meininkiä! Mutta saatiin me homma silti ihan kunnialla hoidettua loppuun asti. Sitten piti vielä jaksaa poseerata. Miljoona kertaa aseteltiin ja korjailtiin jalkojen asentoa ja kammalla sudittiin sieltä ja täältä ja sitten taas korjailtiin jalkojen asentoa. Sisu jäkitti vastaan ja siirteli jalkoja sitä mukaa, kun niitä aseteltiin, eikä häntää olisi saanut nostaa ollenkaan. Se oikein vetää häntää alaspäin ja selkään jätetty n. 1,5-2cm karvamäärä vielä korostaa, että häntä näyttää oikein epäedustavasti todella alaskiinnittyneeltä. Tosiasiassa häntä ei kuitenkaan ihan noin alaskiinnittynyt ole, vaikka hännänkiinnitys hieman alhainen onkin. Kuvissa koira näyttää kyllä paljon muhkummalta ja epäedustavammalta, mutta onneksi livenä Sisu oli oikein komea poika! Sitä ihasteli vielä lenkillä oikein mielellään taskulampun valossa. Koska päästiin lenkille vasta pimeällä, niin ei saatu sisarusten leikeistä kuvia, mutta kylläpä niillä oli hauskaa. Ehkä ensi kerralla päästään valoisaan aikaan ulkoilemaan ja saadaan kuviakin.

Ikäväkseni kotona huomasin heti lenkin jälkeen lattialla verisiä jälkiä. Tarkastin molempien koirien tassut ja Muusan takajalasta löytyi tämmöinen ikävä ylläri.

Oletettavasti lasinsiru on viiltänyt tassua, koska viilto on noin syvä. Muusa ei kuitenkaan onneksi aristele tassua yhtään, eikä nuole sitä. Nyt alkaa sitten Muusankin kanssa sama sessio, joka Piitun kanssa käytiin joulukuussa läpi. Vetramilia kehiin ja tassu suojattava joka ulkoilulle. Huoh. Tämäkin vielä...