Se tunne, kun olet suihkussa ja yhtäkkiä joku nuolaisee sinua pohkeesta

Välillä ei voi muuta kuin nauraa tolle höhlälle kakaralle. On se vaan kertakaikkiaan hauska tyyppi. On se ärsyttäväkin, hirvee kommentoimaan kaikkea ja aina tunkemassa nenää mun ruokaan. Eräätkin kerrat olen havahtunut siihen, että kuuluupa jännä maiskutus ja kääntyessäni saanut todistaa pikkuneidin vetelevän pokkana mun eväitä. Sohvalle se yrittää myös hypätä säännöllisen epäsäännöllisesti, eikä ole millänsäkään, vaikka saa lentävän lähdön alas. Se on tollanen perus hyväntuulinen elukka, jonka maailmaa ei hetkauta, vaikka mamma vähän suuttuis. Se tulee vaan pussaamaan ja sanoo "älä mamma hikeenny".

Aivan kummallinen, joskin hauska (ja ärsyttävä) näyttelypuudelille hyvin ei-toivottu sisäänrakennettu ominaisuus tuolla kakaralla on. Nimittäin erehtymätön lätäkkötutka. Se ei siis tule loistamaan blogissa (tai missään muuallakaan) upealla ulkomuodollaan kovinkaan useasti. Se ei nimittäin vuorokautta pidempään ole puhdas varmaan koskaan. Kun me valitaan lenkillä "se kuivempi reitti" ja ekan kilsan aikana kuuntelen kuinka pentu vetää hepulirallia n. 20 metrin matkan ojassa, jossa on vettä sen mahaan asti, en tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Takkuikää odotellessa... Jos ton kanssa selviää takkuiästä ja näyttelyturkista, niin selviää mistä vaan. Tätä menoa voi kyllä olla, ettei sellasta päivää tulla näkemään..



Ja koska huomenna kuulemma sataa, oli tänään luonnollisesti Muusan kaunistautumispäivä pitkästä aikaa. Tuohon hommaan ei tule sattuneesta syystä kovin usein ryhdyttyä. Sitä kun olisi kiva nauttia työnsä hedelmistä edes vähän kauemmin.. Tänään kuitenkin otin ensimmäisen kerran turkkia ronskimmalla kädellä alas. Aiemmin en ole kajonnut sen kylkiin, enkä jalkoihin, mutta nyt sain aikaiseksi saksia nekin. Jostain kumman syystä mua on jännittänyt alkaa saksia Muusan kylkiä, pelottanut, että pilaan koko trimmin. En enää oikein ymmärrä miksi..

Yritin kovasti ottaa jonkinlaisen välivaihekuvan tuosta trimmistä, joka jäi kesken vielä. Nämä postauksen kuvat ovat tuloksia siitä yrityksestä. Melko etevää, vai mitä. Huomenna jatketaan konetöiden ja trimmin siistimisen merkeissä vielä, joskohan siitä saisi sitten jonkunmoisen kuvan nappastua. On se meinaan vaan nätti! Ihan hirmusen nätti. Kroppakin keveni roppakaupalla, kun karvaa lähti ja kyllähän tuo ponnari tekee niin tyttömäisen näköiseksi. Harmi vaan, että Muusan menossa ei ponnarit kauaa pysy..

ps. Postimies Pate oli tänään extrakiva ja toi meille tämmösiä!

Puudelilehti ja uudet Grip-hihnat!