Ikävä uimalatuliainen ja ärsyttävä hiivatulehdus.

Uimalassa Piitu piti häntää alhaalla altaaseen putoamisen jälkeen, joka on ymmärrettävää, koska se järkyttyi ja sitä pelotti. Häntä ei kuitenkaan noussut enää sen jälkeen. Ei edes ulkona, vaikka leikin sen kanssa ja innostin sitä ja namiakin sai. Häntä oli ja pysyi alhaalla, joskin heilui kyllä. No vielä tässä vaiheessa ajattelin, että se vain palautuu nyt hitaasti siitä järkytyksestä ja on pian taas ok. Mutta häntä oli ja pysyi alhaalla, automatkan, pienet paininpoikaset Tuiskun pihan parkkipaikalla ja vielä kotonakin. Tunnustelin häntää ja Piitu käänsi päänsä nopeasti kohti häntää (tätä tekee esim. kun konettaessa terä on kuuma, eli siitä tietää heti ettei tunnu mukavalta ja on aika vaihtaa terää) ja yritti hieman väistää kosketusta. Häntä oli siis selkeästi kipeä. Päätin seurailla tilannetta.

Seuraavana aamuna häntä oli edelleen alhaalla ja työmatkalla hainkin varmuudeksi apteekista särkylääkettä. Kotiin tullessa tunnustelin taas häntää ja vieläkin se oli selvästi kipeä. Muuten koira oli normaali, leikki ja touhusikin siinä illan mittaan ja pieni lenkki heitettiin myös. Sitten sain kaverilta viestin, että Piitulla on varmaan vesihäntä. Ensin ajattelin, että mikä vitsi tää nyt oikein on, kunnes kaveri käski googlettamaan ja sithän mä googletin.

Vesihäntä, hännän kiputila

Vesihännäksi kutsutaan usein noutajakoirille viileässä/kylmässä vedessä uimisen ja/tai jatkuvan hännän heiluttamisen ja/tai kylmyyden aiheuttamaa hännän kiputilaa.

Vesihännän oireet: Vesihäntä on usein niin kipeä, että koiran häntä vaikuttaa halvaantuneelta tai murtuneelta eli koira aristaa voimakkaasti hännän tunnustelua, häntä roikkuu velttona eikä koira halua tai pysty liikuttamaan häntäänsä juuri lainkaan. Vain hännän pää saattaa liikkua hieman.

Ensiapuna: vesihäntää sairastava koira on pidettävä pois vedestä, mikäli uiminen on vesihännän aiheuttajana. Häntää voi lämmittää esimerkiksi lämpimällä pyyheliinalla tai föönata varovasti lämpimällä kuivaajalla. Kipulääkityksen lisäksi olisi hyvä varmistaa ettei häntä ole murtunut. 

Oireet kuulosti juurikin samoilta ja päätin soittaa Piitulle lääkäriajan, että saisi kunnon kipulääkkeet. Samalla katsottaisiin jälleen vaivaavat korvat, joista olisi joka tapauksessa lähipäivinä ollut soitettava lekuriaikaa.

Seuraavalle illalle saatiin aika ja siihen mennessä Piitun häntä oli jo selkeästi parempaan päin. Liikkeessä se nousi jo selän korkeudelle ja saattoi hetkellisesti käydä ylempänäkin. Paikallaan ollessaan häntä pysyi vielä alhaalla.

Eläinlääkäri tutki hännän, jonka diagnoosiksi tuli kuin tulikin vesihäntä. Hoidoksi Piitu sai tulehduskipulääkityksen.

Lauantaiaamuna häntä oli jo ihan kunnossa <3

Muru odotti niin nätisti odotushuoneessa.

Ja sitten ne korvat... No niistä löytyi hiivatulehdus, molemmista korvista. Oon saanut aiemmin kunnaneläinlääkäriltä ihan suoraan sanottuna paskat hoito-ohjeet korviin, joka on todennäköisin syy, ettei korvat parantuneetkaan, vaikka omatoimisesti annoin Piitulle uuden kuurin, kun tippoja oli vielä jäljellä. Nyt halusinkin niistä toisen lääkärin mielipiteen ja vaikka hintaa tuli käynnille tuplasti enemmän, niin on se onni että käytiin juuri tuolla. Laatu maksaa ja tässä kohtaa maksan laadusta ilolla.

Piitulla on nyt Canaural-korvatipat, joita laitan sille aamuin illoin. Päivittäin, yleensä heti töistä tultuani/lenkin jälkeen huuhdon korvat huolellisesti AniVox-korvahuuhteella ja putsaan ja kuivaan vanulapuilla + topsipuikoilla. Näin korvat ehtii hyvin kuivua ennen lääkkeen laittamista. Tippoja ei saa laittaa märkään korvaan. Viikon ajan ell suositteli huuhtomaan korvat päivittäin ja sen jälkeen joka toinen päivä. Tippakuuri kestää kaksi viikkoa. 3-4pv kuurin loppumisen jälkeen varaan Piitulle kontrolliajan.

Korvanäytetuloksia odotellessa Piitu tutki huolellisesti kaikki paikat.

Odotushuoneen ääniä Piitu kuunteli tarkkaavaisena, välillä tuhahdellen jollekin äänekkäälle odottajalle.

Korvat alkaa olemaan nyt selkeästi paremmat. Vaikka kipulääkekuuri loppuikin jo, ei Piitu enää vingahtele korvia putsatessa ja korvat erittää aiempaa vähemmän. Joskin jonkin verran ruskeaa eritettä vielä tulee.

Nyt vaan odotellaan kuurin loppumista ja toivotaan, että saadaan korvat vihdoin kuntoon. Ja toivotaan, että seuraavalta uimalareissulta ei tuoda minkään sortin tuliaisia enää! Uimataito ois kyllä plussaa ;)

ps. Miten voi olla mahdollista, etten oikeesti ollu ennen kuullut tästä vesihännästä, kun se on kuulemma vielä tosi yleinen? :O