16.10.14

Lahjattomat reenaa


Pitkän tauon jälkeen otettiin vähän tokoa Piitun kanssa. Sen istumistyyli on tuo vakio lysy, johon syyksi epäilen nyt suuresti sitä alaselkää ja yläkropan lihaksettomuutta. En lähde sitä korjaamaan ainakaan nyt, ehkä paneudun siihen joskus, ehkä en. Videolta katsoessa huomaan kuinka korjaan "huonoa" perusasentoa, jonka Piitu korjaa vielä huonommaksi ja saa tästä palkan. Öööö, Mitä?!

Seuruu on nyt siis tuossa mallissa tällä hyvin vähäisellä ja laiskalla treenaamisella. Nami oikeassa kädessä ja koira pysyy kivalla etäisyydellä, mutta ilman namia paikka katoaa ja koira haahuilee ties missä takana..

Voin olla myös ylpeä tästä treenistä, koska se oli hyvin suunniteltu ja tavoitteet täyttyi. Ennen treeniä kotona mulla meni hermot koiriin ihan totaalisesti yrittäessäni alkaa jotain kotitreeniä sisällä tekemään ja sen epäonnistuessa totaalisesti. Tein aivan kaiken niin väärin kuin voi tehdä, muutin kriteereitä kesken kaiken ja turhauduin epäonnistumisista ja olin epäreilu koirille. Vihelsin pelin poikki ja rauhoituin hetken, jonka jälkeen tein kirjallisen suunnitelman mitä lähden tekemään ja mitä treeniltä haluan. Tärkein tavoitteeni oli se, että molemmilla pitää olla kivaa, eikä koiralle saa suuttua. Vein koirat erikseen ulos treenaamaan ja treenien jälkeen lähdettiin kaikki iloisin mielin lenkkeilemään.

Aina ei ole ihan ruusuilla tanssimista, mutta kaikesta oppii. Tästä opin se, että hyvä suunnitelma täytyy olla ja siinä on pysyttävä. Näin saadaan niitä onnistumisia ja treenaaminen pysyy kivana asiana molemmille, koiralle ja ihmiselle.

5 kommenttia:

  1. Hienostihan tuo meni!!

    Treenailetko sä muuten tasapuolisesti molempien kanssa?
    Mua käy Danny niin sääliks kun en tee sen kanssa läheskään yhtä paljon kuin Fasun kanssa.
    Ja jos sitten joskus laitan Fasun johonkin huoneeseen kun opetan Danille vaikka uutta temppua, niin Fasu on kans niin reppanan näköinen että sääliksi käy :D

    Pitäis vissiin keksiä joku yhteinen aivojumppa niille, ettei kenelläkään ole paha mieli :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) No pyrin ainakin treenaamaan, toki Muusan kanssa on tehty vasta hirmuvähän ja toi Piitun pitkä sairasloma muutti vähän meidän elämää.. Nyt kuitenkin päästään molempien kanssa kunnolla tekemään ja pyrin kyllä treenaamaan molempia suht saman verran. Meidän treenit kun on aina aika lyhyitä ja Muusan keskittymiskyky aikalailla samalla tasolla kuin Piitun :D

      Meillä kotona treenaamista rajoittaa paljon se, kun Muusa änkee mukaan tai puree Piitua korvasta kesken treenin ja jos sen sulkee toiseen huoneeseen, niin se huutaa -.- Piitulle on myös vaikeeta kattoo, kun Muusa tekee, mut on sen päähän tässä vuosien varrella sentään jotain saatu taottua ja uskoo aika hyvin, kun sen käskee pois. Alkuun, kun Muusa tuli taloon oli huomattavasti haastavampaa tehdä Muusan kanssa yhtään mitään, kun Piitu änkesi viemään lelut ja namit suusta ja hösäs ympärillä. Nyt se sietää jo paremmin, kun on vähän tottunut.

      Poista
  2. Ihanan pirteen näköiset treenit :)

    VastaaPoista