TOKOa ja edistystä, monellakin saralla

Tokoilut on lähtenyt meillä käyntiin ja pikkuhiljaa alkaa itsellä nousta innostus. Koirakkokohtainen treeniaika on lyhyt, mutta antoisa. Lyhyt treeniaika on meille tosi hyvä, koska kumpikaan meistä ei ole kovin pitkäjännitteistä sorttia. Mikään kovin pitkä yhden liikkeen hinkkaaminenkaan ei ole meille järin mielekästä, joten helppoja harjoituksia, joissa koiran on mahdollista onnistua muutama toisto ja siirrytään seuraavaan juttuun toimii meillä. Vinkkejä kotitreeniin olen saanut myös ja niitä lähdetään nyt toteuttamaan oman ajan ja innostuksen rajoissa. 

Kokoan tähän nyt joitain ajatuksia ja juttuja mitä ollaan tehty ja mitä tullaan tekemään niin kotona kuin treeneissäkin.

LUOKSEPÄÄSTÄVYYS

Treeneissä: Namirinkiä - ihmisiä seisomassa "ringissä" juttelemassa iloisella äänellä keskenään, ei katsekontaktia koiraan, ei kosketusta yms. Kaikki antaa namia, kun koira tulee luokse. Minä kehun lähestymisistä.

Kotona: Ulkona vieraan ihmisen lähestyessä ja kiinnittäessä huomion koiraan ja Piitu reagoi (esim. murisemalla, haukkumalla, perääntymällä) - kielto ja käskytys esim. istu, sivu tms. ja namia paljon. Ohitettaessa Piitun reagoidessa koira selän taakse ja pannasta kiinni (=omistaja kohtaa vastaantulijan ja hoitaa tilanteen, ei koira)

Käytä hyväksi esim. omassa pihassaan häärivä ihminen ja kaikki mahdolliset tilanteet - käskytä koiraa ja palkkaa reilusti.

Kun kotiin tulee vieraita, minä kohtaan vieraat ensin ja koira tutustuu vasta luvan saatuaan.

LUOKSETULO

Kotona ja treeneissä: Sivulle tuloja harjotellaan eri kulmista - huom! oma asento 

"Löysää" perusasentoa korjataan ns. nostattamalla koira namin avulla tai ohjaamalla koira uudestaan oikein perusasentoon auttamatta omalla vartalolla eli oma kroppa pysyttävä mahdollisimman oikeassa asennossa koko ajan. 

Vaihdellaan matkan pituuksia, vauhti on hyvä ja sen ylläpitämiseksi on hyvä tehdä pitkillä matkoilla, mutta koordinaatiota (olikohan tää nyt oikee sana?) saadaan lyhyillä matkoilla.

SEURUU

Kotona: Seinää vasten 1-2 askeleen seuruuta, palkka oikeassa kädessä, oikeasta taskusta  - huom! oma asento, katse (tehtiin tätä tän päivän treeneissä agilityn pystyyn nostettua pöytää vasten myös)

Palkkaus - pysähdyksen jälkeen ohjaaja ottaa askeleen taaksepäin ja palkka tulee ns. takaapäin - koira ei ala edistämään kun tavoittelee palkkaa, joka tulee oikeasta kädestä.

Sivulle pyydetään myös ollen itse kasvot aika lähellä seinää, jolloin koira ei voi tulla ohjaajan eteen vinoon.

Treeneissä: Kouluttaja merkitsee naksulla oikean käytöksen ja ohjaaja palkkaa. Tässä vaiheessa on tehty vasta niin, että koira perusasennossa ja Seuraa!-käskyä seuraa koiran valpastuminen ja kontakti - naksu - nami. Häiriönä kouluttaja on kävellyt ja juossut ympyrää meidän edessä ja liikkeessä naksauttanut oikealla hetkellä.

PAIKKAMAKUU

Kotona: Koira maahan ja ohjaaja häiriönä, kävellään koiran ympäri alkuun yksi kierros - palkka, sitten useampia kierroksia, juosten jne. (tätä on jonkun verran tehtykin ja tänään kokeiltiin treeneissä ja sujui hyvin)

Treeneissä: Useamman koirakon paikkiksia. Tänään tehtiin toisen koiran kanssa yhtaikaa melko pitkällä välimatkalla ja meni hienosti. Päivän ekassa yksin tehdyssä paikkiksessa Piitu jäi semmoseen vähän odottavaan asentoon, eikä ollut ihan täysin maassa, mutta muissa jäi tosi hyvin.

Palataan paikkiksiin ensi viikon treeneissä. Nyt oli vähän tollasta kokeilua vasta.

Tämän päivän treeneissä Piitulla oli hyvä vireystaso, joka johtunee viileästä säästä. Se teki tosi kivasti ja innolla. Namiringissä ei mitään varautuneisuutta, vaan kaikilta meni hakemaan namia reippaasti häntä heiluen ja meinasi kuulemma viedä sormetkin mukana :D Paikkista otettiin ekan kerran treeneissä ja tosi hyvin Piitu kesti. Pystyin myös pitämään sitä helposti irti ja treenata, vaikka kentällä treenasi samanaikaisesti irrallaan ja innokkaasti toinen koira. Pystyin luottamaan Piituun, joskin luoksetuloharjoitukset otettiin varmuudeksi vähän kauempana kentän toisessa päässä, kun toisella koirakolla sattui olemaan juuri tosi kivaa ja Piitu vähän pariin otteeseen katsoi sinne häntä heiluen jo. Ei kuitenkaan tarvinnut pelätä, että se keksisi lähteä mun luota.

Viime viikolla törmättiin Piitun entiseen suureen rakkauteen Flowhun kentän ulkopuolella ja leikin juuri silloin Piitun kanssa pallolla. Piitun keskittyminen pysyi mussa, eikä se reagoinut Flowhun enempää kuin mihinkään tuntemattomampaankaan koiraan. Se vaan katsoi rauhassa ja palasi pian pallottelemaan mun kanssa. Sillä roikkui hihna perässä, mutta uskalsin heittää sille palloa vailla pelkoa, että se lähtisi Flown luo.

Edistytty me ollaan siis ihan huimasti jo pelkästään tässä luottamusasiassa. Meidän suhde on selkeesti parantunut ja Piitu tykkää tehdä mun kanssa hommia. Se sietää myös häiriötä jo paljon paremmin. Se on aikuistunut lyhyessä ajassa tosi paljon ja siitä alkaa ihan oikeesti tulla aika fiksu ja näppärä otus. Arjessa se on helppo, kiva ja toimiva kaveri. Vielä kun me polkastaan tää tokoura kunnolla käyntiin, niin voi vide! Takanapäin on ne turhautumisen ja toivottomuuden hetket, kun ajattelin ettei siitä koskaan tule sellaista hyväkäytöksistä ja tottelevaista koiraa, jollaisia olen katsellut kaiholla. Nyt mä oon varma, että kyllä siitä tulee, koska vihdoin se kova työ alkaa tuottaa hedelmää. Muiden koiria katsellessa sitä tajuaa kuinka monia asioita Piitu jo osaa ja tekee mun toivomalla tavalla, ja kuinka ne toisten taitavimmatkaan koirat ei olekaan kaikki ihan täydellisiä, niillä on ärsyttäviä tapoja tai mun hullupuudelini käyttäytyy jossain tilanteessa niitä hienoimpiakin paremmin. Mulla on maailman paras koira <3

Niin ja jottei totuus unohtuisi, kohta mä aloitan ihan alusta taas uuden projektin parissa. Kuukauden päästä me painitaankin nimittäin sellaisten ongelmien kanssa kuin elämä kahden koiran kanssa, sisäsiisteysoppi, turkinhoidon perusteet, jne jne.

Tässä nyt tää oletettavasti mun vauveli, joka täyttää huomenna 4viikkoa ja sai tänään kokea elämänsä ensimmäisen trimmin. Nyt se näyttää jopa puudelilta labradorin sijaan :) Eli siis viralliselta nimeltään neitonen on Dancefloor's Merry Merenque.

Tässä tytsy maistelee ekoja kertoja jauhelihaa, ikää noin kolmisen viikkoa.

Enää 10 päivää meidän ensitapaamiseen!!! <3<3<3