Rajasaaressa!

Reippaasti heti mereen meni Piitu.

Oltiin eilen Rajasaaressa "puudelitreffeillä". Oli ilmeisesti vähän huonosti näkyvyyttä meidän treffikeskustelulla, kun ei sinne suurpuudeleita loppujen lopuksi tullut kuin kuusi ja niistäkin yksi taisi osua sinne ihan sattumalta. Paikalla oli siis Piitu, veljensä Ale, Tuisku-ystävämme, valkoinen uros Remus, musta narttu Fasu, sekä Fifi. Pienempiä villakoiria oli muutamia; aprikoosit Jade, Jake ja Maisa, sekä valkoinen Danny. Muun rotuisia koiria treffiseurassamme oli lukuisia ja muutenkin saareen oli tullut paljon porukkaa kauniista kesäpäivästä nauttimaan.

Piitu ja Remus vauhdissa.

Piitun enkka!

 Piitu meni tosi reippaasti veteen ja kahlaili paljon. Toisten hakiessa keppejä ja palloja uiden, Piitu odotteli niitä vedessä pomppien omaan tuttuun kengurutyyliinsä. Kerran se uskaltautui Tuiskun perässä niin syvälle, että vesi ulottui puoleen väliin kylkeä. Siihen jumittui hetkeksi katsomaan Tuiskun perään, kunnes teki uukkarin takaisin rantaan.

Lohjalta tuli meidän kanssa saareen myös aussiet Koda ja Flow. Koda siis on se nuori herra, joka kävi mulla kaljuuntumassa ja Flow se Piitun Suuri rakkaus. Mielenkiinnolla odotin aussieparivaljakon saapumista ja Piitun reaktioita Flowhun tuollaisessa suuressa koiralaumassa. Heti kun Piitu äkkäsi Flown, käyttäytyi se juurikin kuin normaalisti eli kaikki muu katosi sen ympäriltä ja hetken sen maailmassa oli vain ja ainoastaan Flow. Pian kuitenkin oli jo niin paljon muuta ja joku aina häiritsemässä sen keskittymistä niin Flow oli vain yksi muista koirista. Aina välillä se muisti Flown ja sen ihanuuden ja kävi sitä haukkuen komentamassa leikkimään, mutta pääosin se kohkasi muualla menemään, onneksi. Teki varmaan ihan hyvääkin kohdata Flow tuollaisessa ympäristössä.
 

Piitu ja Flow.

Olin aivan varma, että Flown perässä Piitun saisi ihan uimaan asti, mutta toisin kävi. Ehkä kokeillaan sitä ihan kahden kesken treffaten, niin jospa sitten.. Ja vielä on kokeilematta se, että menen itse uimaan ja kutsun Piitua mukaan. Itsellänihän on vielä talviturkki heittämättä, kun en ole mikään himouimari..

Koda. Trimmi vähän tasottunut ja aika kivalta näyttää jopa jo :)

Piitun veli Ale kirmailee.

Ale ja Piitu on hyvinpaljon samankaltaiset, sillä erolla että Ale on uros ja sillä on tietty poikien jutut ja astetta rajummin sitten myös käyttäytyy tilanteissa. Saaressa se oli koko ajan Piitun kimpussa sitä kiusaamassa ja härkkimässä ja mun kovisneiti olikin yhtäkkiä ihan pehmo ja kaikkien jalkoihin tuli vuorotellen Alelta turvaan. Se kiljahteli ja häntä meni koipien väliin, kun Ale kiusasi, mutta kuitenkin piti puoliaan hampaat napsuen. Se on kyllä ollut ihme kainaloinen ja halipulainen oikee mammantyttö ja takapäätään varoo ja puolustaa, että juoksuja veikkaisin kyllä. Veikkaukset on tosin ennenkin pieleen mennyt, että tuleekohan niitä juoksuja koskaan :D

Ale oli kyllä tosi kovis ja sillä tuli vähän väliä tilanteita toisten koirien kanssa. Kovin uhmakas ja pienestäkin sanomisesta se nosti hirveen haloon, halusi olla aina se joka sanoo viimesen sanan, eikä osoittanut mitään nöyryyttä edes vanhempia koiria kohtaan. Tietyissä tilanteissa Piituhan käyttäytyy just noin, mutta nöyryyttä sille on tullut ja aikuisen, itsevarman koiran komentamisen uskoo kyllä heti ja antaa tilaa, toisin kuin Ale, joka meni päälle vaan entistä suuremmalla voimalla ja äänellä.

 Reilu pari tuntia saaressa vierähti ja oli tosi mukava reissu. Täytyypä lomalla käydä toistekin :)

Seisotuskuvakin napattiin likaisesta turjake.Alesta :D

Ja siskostakin vielä :)