19.11.16

Torholan luolat ja Karkalin luonnonpuisto

Tällä kertaa ei jätetty vain puheeksi "pitäis joskus mennä..." vaan kerrankin otettiin ja mentiin. 30 vuotta olen Lohjalla asunut ja vasta nyt sain aikaiseksi lähteä tutkimaan kotipaikkakunnan nähtävyyksiä ja luontoa. Kun tämä ensimmäinen retki on nyt tehty, niin eiköhän lähiaikoina oteta tavoitteeksi käydä ne muutkin. Ja mikäs tähän retkeilyyn on otollisempaa aikaa kuin suuresti rakastamani syksy ja ruska-aika. Retkeä tehdessämme ilma oli jo viilennyt, eikä taivaltaminen vaikeissakaan maastoissa ollut enää tuskaista liian lämpimän sään vuoksi ja metsä tuoksui ihanalta syksyltä.

Känykkäkuva luolan suulta

Torholan luoliin teimme vain pikavisiitin luolan suulle, emmekä käyneet itse luolassa lainkaan. Siellä oli juuri meneillään jotkut kuvaukset, niin ei viitsitty häiritä. Täytyy mennä joskus toiste ja ilman koiria tutkimaan luolaa tarkemmin.



Karkalin luonnonpuistossa kiersimme pisimmän valittavan reitin, joka oli paikoitellen melko haastavakin. Pysähdyimme myös nauttimaan eväitä levähdyspaikalle. Koiratkin saivat hieman herkkuja. Piitu oli niin hellyyttävä himoitessaan mun banaania, että hellyin antamaan myös sitä pikku maistiaisen. Piitusta on tullut sterkan myötä niin ahmatti, että banaani upposi parempiin suihin alta aikayksikön, vaikka ennen sylki aina pois, kun tarjosin.



Maisemat oli hienot, mutta hieman synkät. Selvittiin koko retki kuivina, kun vasta lähtiessämme alkoi sataa. Yllättävän paljon oli porukkaa liikkeellä epävakaisesta säästä huolimatta. Ilmeisen suosittu retkeilykohde on tämä luonnonpuisto. Ja mukava siellä oli kyllä talsia. Noin 2,5h meillä meni tähän reissuun, kun rauhaksiin kuljettiin ja välillä pysähdeltiin kuvailemaan ja ihailemaan maisemia.






Ehdottomasti näkemisen arvoinen kohde. Kannattaa lähteä vaikka pidemmältäkin tuonne retkeilemään. Kuulemma vuokkoaikaan keväällä on todella upea paikka, ehkäpä tähtäämme silloin seuraavan kerran. Talvella emme sinne taida uskaltautua, kun on liukasta ja polut kulkee jyrkkiä kallionrinteitä pitkin paikoittain. 

4 kommenttia:

  1. Mä oon myös huomannut, että seikkailut omassa ja lähikuntien metsissä kannattaa, löytyy tosi kivoja paikkoja! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Pitäis vaan rohkeemmin lähteä tutkimaan uusia reittejä :) mutta aina sitä vaan tallaa samoja polkuja, eikä tiiäkään mistä jää paitsi..

      Poista
    2. Ja jos poikkeaa niiltä tutuiltakin polulta sinne metsän puolelle, niin silleenkin oon löytänyt kaikkea kivaa. :)

      Poista
    3. Joo sitä tulee harvoin tehtyä, mutta kun tulee niin on kyllä löytynyt kivoja reittejä. Esim. viime viikonloppuna viimeksi tuli meidän vakilenkkireitillä poikettua tutkimaan siltä lähteviä polkuja ja voi mikä ihana talven ihmemaa siellä olikaan ja koirat oli niin riemuissaan kivasti kumpuilevasta vaihtelevasta maastosta. Siellä olis viihtynyt vaikka kuinka kauan, jos ei olisi ollut muun ohjelman vuoksi vähän tiukempaa aikataulua. Mutta ehdottomasti palataan pian ajan kanssa tutustumaan lisää, koska vielä jäi muutama polku käymättä. :) Kivaa vaihtelua!

      Poista