Piitun jalka vaikuttaa nyt ihan hyvältä. Se ei ole ontunut lauantai-illan jälkeen, eikä sen liikkeessä huomaa mitään normaalista poikkeavaa. Pidämme silti kiinni tästä viikon levosta, treenit ja sinkoilu on pannassa. Piitun kanssa on tehty kevyitä kävelylenkkejä hihnassa ja pientä aktivointia sisällä/ulkoilujen ohessa tällä viikolla. Maanantaina oli ihan totaali lepo, muutama max. 20min kävely tehtiin pehmeällä alustalla, tiistaina Piitu kävi mun äidin kanssa vajaan tunnin rauhallisen kävelylenkin, eilen oli taas rennompi lepopäivä, max. puolen tunnin kävelyitä metsässä/hiekkatiellä parit siinä illalla tehtiin työpäivän jälkeen vain. Tänään oltiin Lauran, Tuiskun ja Jaden kanssa lenkkeilemässä pururadalla, vähän reilu tunti rauhallista menoa. Kotona sitten hierontaa ja venyttelyä. Aika tyytyväisen oloinen koira makoilee nyt omalla pedillään :) Vedettiin muuten Tuiskun kanssa lenkin päälle pienet näyttelytreenit, koska reilu viikon päästä esiinnytään sen kanssa Villakoirien Club Show'ssa. Kuinka jännittävää! Muusa ei vielä siellä esiinnykään. Oltaisi Muusan kanssa tahdottu mennä ensi viikonlopun Lohjalla järjestettäviin mätsäreihin jo, mutta tehosterokotuksesta ei ole vielä kulunut vaadittua 14 vuorokautta. Toisen kerran sitten..
Muusa on tänään viettänyt laatuaikaa "mummin" kanssa ja se on joutunut sinkoilemaan yksin vapaana metsässä joka päivä Piitun ollessa hihnassa. Välillä se yrittää tulla roikkumaan Piitun korviin tai hihnaan, mutta aika kivasti se on uskonut, kun on kielletty ja jatkanut omia puuhiaan. Päiväruokailut ollaan käytetty Muusan kanssa kerrankin hyödyksi. Ehdollistin vihdoinkin Muusan naksuun ja ollaan harjoiteltu maahanmenoa, häkkiinmenoa ja ihan tuttuja temppuja temputeltu. Hyvin kelpaa ahneelle pennulle kuivta naput palkaksi. Tästä kun nyt ottaisi tavan, niin olisi hienoa! Tiistaina, kun Piitulla oli vuorostaan mummin kanssa laatuaikaa, sai Muusa riehua sydämensä kyllyydestä pikkuystävänsä Nalan kanssa. Käytiin kävelemässä rapaisella sänkipellolla, jonne jo kovasti hingun päästä uudestaan molempien koirien kanssa. Kunpa Piitu olisi pian kunnossa. Sänkkärillä Muusa sai hauskoja hepuleita välillä ja molemmat pennut puhisi ja haukahteli kauempana pellon reunassa jotain metallinetsintää tms. suorittaville ihmisille. Nala oli kyllä se kovempi räksy, Muusan huomion sain helposti kiinnitettyä nameilla, eikä se Nalan räksytykseen lähtenyt mukaan, onneksi. Muuten Muusa onkin aikamoisen haukkuherkkä, ulkona haukkuu kaikki vastaantulijat pääsääntöisesti. Onneksi on kuitenkin niin ahne, että nameilla saa kiinnitettyä huomion muualle ja pentu hiljenee.
Koirat on kyllä kivasti sopeutunut tähän rennompaan viikkoon. Ei ne sisällä ole mitään normaalia enempää riehuneet tai muutenkaan osoittanut mitään sekoomisen merkkejä. Kovasti on ollut vaan huomionkipeitä molemmat. Luulen, että Piitulla on alkamassa juoksut, koska se on ollut ihan iilimato iltaisin! Jos istahtaa lattialle, se lysähtää kylkeen kiinni ja siitä pikkuhiljaa valuu makaamaan nojaten kunnolla vasten. Tai sitten se tunkee nenänsä kainaloon ja kuonolla vaatii silityksiä. Se tykkää myös tunkea posken poskea vasten tai pään naaman ja tietokoneen väliin. Näitä kaikkia se tekee kyllä aina, mutta nyt käytös on monkertaistunut. Sohvalla makoillessa Piitu laittaa pään syliin ja Muusa nostaa etutassut sohvalle ja yrittää pussata ja nuuskuttaa, halia ja möyriä. Lattialla istuessa on ihan mahdoton yrittää käyttää läppäriä, Muusa tulee aina pussamaan, syömään tukkaa ja kävelemään näppiksen päällä. Mut onhan ne ihania, kunnon seurakoiria. Pelkäsin vähän, että kun toinen koira tulee taloon, niin Piitua ei enää mamman läheisyys kiinnosta, mutta samanlainen mussukka se on edelleen. Ja nyt niitä on kaksi mussukkaa <3 Kaksin verroin iloa ja rakkautta :)
Mutta, jottei tämä postaus jäisi vallan ilman kuvitusta, niin tässäpä pieni videopätkä Muusan ja Nalan tiistain leikeistä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti