10.8.14

Pentuleijonan hahmottelua ja landeilua

Tämä viikonloppu aloitettiin koirien puunauksella. Ensin mietin, että pesen vain Muusan, mutta sitten tajusin, että Piitun pesuun menee max 10min, että tietty sen pesen siinä samalla. Koirat olivatkin todella likaisia, hyh! Normaalisti ei tällaisia pesuvälejä meillä ole koskaan, mutta nämä kammottavat helteet ei ole innostanut mihinkään puunausoperaatioihin. Pesu vielä menisi, mutta föönaus ei niinkään. Piitua ei onneksi tarvitse noin lyhyessä karvassa edes föönata eli se on ihan peace of cake. Muusankin föönasin ja trimmasin tunnissa. Että eipä siinäkää vielä ihan hirveesti vielä hommaa ole, Luojan kiitos. Konetyöt olin tehnyt Muusalle taas pari päivää aikaisemmin, joten sekin lyhensi mukavasti puunausaikaa.

Tämä oli siis vasta toinen kerta kun pesin Muusan, joka on aika hullua kun vertaa kuinka fanaattisesti pesin Piitua sillon aikoinaan. Mutta Muusa on niin erilainen kuin Piitu, lunkisti vaan hoituu kaikki hommat. Pesussa se oli ihan paikallaan, kerran meinasi karata. Föönaus oli kurjaa, mutta parin minuutin jälkeen Muusa jähmettyi aloilleen, eikä yrittänyt enää karkuun. Jossain vaiheessa se kävi makaamaankin, mutta suurimman osan ajasta se istui. Pään ja korvien föönaaminen oli taaskin todella kurjaa ja siinä piti vähän kokeilla huutoa ja rimpuilua, mutta lopulta siihenkin alistuttiin.

Trimmatessa Muusa ei olisi jaksanut yhtään enää seistä, vaan peppu meni koko ajan maahan. Ekalla kerralla Muusa seisoi niin kärsivällisti, mutta tällä kertaa ei. Kokeiltiin aamulla jatkaa, mutta sama homma edelleen. Jälki ei siis ollut ihan niin hyvää kuin tavoittelin, mutta ensi kerralla harjoitellaan taas lisää. Perfektionistin pitää nyt vaan kestää ja mennä pennun ehdoilla, kuitenkaan antamatta sille periksi. Yllättävän helppo käsiteltävä se kyllä on, ei mee kauaa kun se on ihan unelma jo :)

Sain tänään kaverin ottamaan vähän seisotuskuvaakin Muusasta. Oli kyllä semmosta sähellystä, ettei mitään rajaa. Löytyi kuvista sentään yksi ihan siedettävä otos, joskin siitä huomasin heti monta epäkohtaa trimmissä. Kotona korjailinkin heti selkälinjaa ja korjatusta selkälinjasta nappasi tätini vielä kuvan, kun vietettiin loppupäivä maalla Minnilässä.

Muusa 14vko

Fiksattu selkälinja. (huom! kuvan otohetkellä on jo karva kuolassa, roskassa ja lytyssä ja katsokaa koiraa, älkää omistajan hyllyvää kaksaria...)

Loppupäivä vietettiin siis landella, kuten kuvasta näkyy...

Kiilusilmäjengi.
Otin fiksuna tyttönä kameran mukaan vain huomatakseni, että akku oli kotona latautumassa. Tyydyttiin sitten kuvaamaan muutama video kännykällä hullujen paineista..




4 kommenttia:

  1. Videoita, mahtavaa! Videoista näkee kyllä parhaiten kokoeron, Muusahan on kasvanut ihan valtavasti! Ihanat kaverukset & ihanaa nahjailua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se kasvanut joo, itse ei vaan meinaa oikein huomata muuta kuin painossa lähinnä. Kohta ei jaksa enää kantaa rappusia ja täytyy alkaa kulkea vallan hissillä. Sille tulee niin sokeeksi, kun se on koko ajan tossa silmien edessä. On sillä tosin jo kolmas panta menossa, että siitäkin huomaa kasvun :)

      Poista
  2. Ihanat kaverukset :) Todella kiva seurata niiden menoa. Muusa on kasvanut ihan valtavasti! Koko videon ajan vaan hoin ''nyt ota se lelu Piitulta''! Mutta ei toinen antanut periksi :D Ja ihana kun Muusa oikein hiipii Piitua kohti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu Piitu ei kyllä luovuta ja jos Muusa onnistuu lelun saamaan, niin Piitu sen kyllä hyvin äkkiä varastaa takaisin. On ne semmonen parivaljakko ettei niiden kans tylsää päivää tuu :)

      Poista