Vuosi 2013 paketissa ja tavoitteet tulevalle vuodelle

  Vuosi lähenee loppuaan ja on aika koota hieman ajatuksia menneeltä vuodelta ja asettaa hieman tavoitteita tulevalle vuodelle. Tämä vuosi pikku hiljaa aikuistuvan koiran kanssa on antanut ja opettanut minulle valtavasti ja näin tekee varmasti myös tuleva vuosi.

TAMMIKUU
Tammikuussa startattiin viralliset kehät Turun kansainvälisessä näyttelyssä Piitun täyttäessä 9kk. Tehtiin paljon lenkkejä jäällä ja puskatokoiltiin.

HELMIKUU
Helmikuussa päästiin vihdoin aloittamaan agilityn parissa, kun ilmoittauduttiin alkeiskurssille Malmille. Kurssi oli lyhyt, mutta oikein mukava ja antoisa.

Piitun turkin pentuleijona-malli vaihtui continentaliin, johon rakastuin välittömästi. Sain harjoitella trimmaustaitojani, kun ylläpidin itse turkin mallia.

MAALISKUU
Mätsäröitiin Juvanmalmilla, jossa tein itse ensiesiintymiseni kehässä Piitun kanssa sinisten kilpailuluokassa. Hurjan jännittävää! Tavattiin koiraystäviä ja peuhattiin aurinkoisilla hangilla. Reissussa käytiin Järvenpäässä.

HUHTIKUU
Huhtikuussa mätsäröitiin Viikissä ja Klaukkalassa ja loppukuusta Piitu esiintyi Lahden kansainvälisessä näyttelyssä. Piitu täytti vuoden ja vietettiin synttäriä. Piitu sai lahjaksi lelun.

TOUKOKUU
Toukokuussa oli sitten (ainakin tällä erää) viimeiset näyttelyt Tampereella ja Helsingissä. Tuomarinkartanossa napsahti viimein se ERI, jota en osannut enää EH-putken jälkeen edes odottaa. Päästiin myös palaamaan jälleen agilityn pariin, kun päästiin Nu-Pun alkeisryhmään.

Lääkärissä käytiin korvien vuoksi, diagnoosina korvapunkki. Myös normaalia enemmän vuotavat silmät tsekattiin ja ohjeeksi tuli puhdistaa silmät päivittäin silmähuuhteella. Parin viikon kuluttua molemmat ongelmat oli poissa.

Piitu oppi vihdoin ja viimein kauan tahkoamamme maahan-käskyn ilman käsimerkkiä. Kuinka ylpeä olinkaan!

KESÄKUU
Kesäkuussa mätsäröitiin Lohjalla, jossa Piitu sijoittui ensimmäistä kertaa mätsäreissä ollen sin2! Tällöin Piitu osoitti ensimmäistä kertaa varautuneisuutta ja väisti tuomaria, vaikka tuomari oli jo ennestään tuttu ja käynyt Piitua rapsuttamassa jo ennen kehää.
Aloitimme Lägin agilityn alkeiskurssin, että saatiin Nu-Pun kesätauon ajaksi tekemistä. Tutustuimme myös uuteen lajiin, nimittäin ratajuoksuihin, joka ei oikein Piitun laji ollut. Tuisku vetoapuna Piitu ylsi kyllä ihan mukiinmenevään suoritukseen, joskaan viehe ei neitiä kiinnostanut lainkaan. Piitun takkuilu alkoi olla sitä luokkaa, että konehan siinä surahti ja continental ja näyttelyt oli hetkessä historiaa. 

Juhannuksena oltiin Minnilässä ja juhannusaattoa vietimme heidän naapureilla, joilla oli illanistujaiset. Iso porukka vieraita ihmisiä jännitti Piitua kovasti ja se haukkui ja murisi kaikille, jotka yritti sitä lähestyä. Siitä illasta lähtien se on käyttäytynyt vieraita ihmisiä kohtaan hyvin varautuneesti.

HEINÄKUU
Heinäkuussa käytiin pariin otteesen puudelitreffeillä ja puudeleita nähtiin paljon myös Puudeleiden ratajuoksukilpailuissa, joihin mekin otimme osaa. Arvatenkin heikoin tuloksin. Mätsäröitiin myös Klaukkalassa, joka jäikin toistaiseksi Piitun viimeiseksi mätsäriksi, koska Piitu oli tuomaria kohtaan tosi epäluuloinen, ei antanut koskea ja murisi tälle. 

Lomailtiin, otettiin rennosti ja loppukuusta käytiin mökkeilemässä. Agilityilemässä käytiin kerta viikkoon Lägin alkeiskurssilla.

ELOKUU 
Osallistuttiin Lägin järjestämiin epävirallisiin agilitykilpaluihin ihan hupimielessä. Supermölliluokassa startattiin kahdesti ja aikamoista sähellystä se oli. Koira kuumeni ja napsi käsiä, haukkui, eikä irronnut esteille ollenkaan. Päästiin loppujen lopuksi molemmat radat kuitenkin loppuun asti ja hommasta jäi ihan hyvä mieli. Treenattiin agilityä osittain Lägillä, osittain Nu-Pulla.

 
SYYSKUU 
Päästiin mukaan Lägin tokoryhmään, jossa ehdittiin käydä muutama kerta, kunnes illat pimeni liikaa ja treenien ajankohta siirtyi aikaisemmaksi, enkä töiden vuoksi ehdi tuohon aikaisempaan ajankohtaan. Käytin Piitun myös virallisissa terveystarkastuksissa. Piitulta peilattiin silmät terveiksi, lonkat lausuttiin A/A, kyynärät 0/0, myös selkä kuvattiin ja terveeksi todettiin, joten voimme hyvillä mielin jatkaa agilityharrastuksen parissa. Samalla reissulla Piitu sai myös rokotukset. Agilitytreenit loppui niin Lägillä kuin Nu-Pullakin.

 
LOKAKUU 
Reissattiin Raumalla, nautittiin ihanista syysäistä ja tavattiin paljon koiraystäviä. Otimme tavaksi tehdä kimpassa lenkkejä vähintään kerran viikossa Lauran ja puudelien kanssa. Piitu aloitti vihdoin ensimmäiset juoksut. 

 
MARRASKUU
Marraskuu oli synkkä ja sateinen, mutta arjen luksusta oli hyvä lenkkiseura. Puudeliporukalla lenkit oli mukavia säässä kuin säässä. Piitun juoksujen loputtua päästiin vihdoin aloittamaan uudessa agilityryhmässä Lägillä. Saatiin ehkä maailman ihanin kouluttaja, joka todella tajuaa meitä!

Korvat on vaivannut ja alkukuusta käytiin lääkärissä, joka totesi korvatulehduksen molemmissa korvissa. Korvia puhdistettiin ja korvakarvoja nypittiin, käytävät oli täynnä karvaa (olen itse nyppinyt aiemmin sormilla, eikä niin syvälle nyppimään sormilla yletä). Piitulle määrättiin korvatipat.

Loppukuusta Piitu käväisi studiokuvissa, kun Studio Nevian vieraili Lohjan Mustisa & Mirrissä.

   JOULUKUU   
 Alkukuusta vielä agiliideltiin ennen joulutaukoa. Onnistumisen kokemuksia tuli, kun kouluttaja kehui minun tehneen täydellisen valssin yksissä treeneissä ja toisissa onnistuin tekemään kolmen esteen radanpätkällä täydellistän ohjauksen ja jopa vielä toistamaan sen. Kehitystä siis tapahtuu, vaikkei tunnukaan siltä. Onneksi ulkopuolinen sen sentään näkee ja on kertomassa ja antamassa palautetta.

Uusittiin korvatippakuuri, kun korvat alkoi uudestaan vaivata. Ollaan vietetty ihanan pitkää joululomaa, kyläilty ja treffailtu koirakavereita, sekä odotettu lunta.

Tässä linkki viime vuoden koontipostaukseen, jos jotakuta kiinnostaa: Vuosi 2012

Sitten hieman tavoitteiden tarkastelua ja uusien asettelua. Viime vuoden tavoitteet ja kuinka ne oikein toteutuivatkaan:

Tavoitteet vuodelle 2013
Arkitottelevaisuus
- Treenaamisesta ei saa tulla pakkopullaa, vaan tehdään sen verran, että hyvä mieli säilyy molemmmilla ja se tekemisen ilo. Tehty juurikin näin, joskin aivan liian vähän on treenattu.
- Lisätään häiriötä. Lenkkipoluilta esim. kaupan pihalle treenaamaan, erilaisiin paikkoihin ja tilanteisiin vaan rohkeammin. Itse täytyy muistaa, ettei saa hermostua vaan jos ei suju niin odotetaan, että koira rauhottuu ja tottuu uuteen paikkaan/tilanteeseen ja pyydetään vasta sitten. Kärsivällisyyttä lisää. Pienimuotoisesti toteutettu joo. Ei siltikään siinä määrin kuin tarve olisi ollut.
- Toisten koirakoiden kauniiseen ohitukseen olisi panostettava enemmän. Oman kaupungin oharitreeneihin osallistuminen, ainakin kerran. Osallistuttiin oharitreeneihin kerran, enkä kokenut niistä olevan juuri hyötyä. Loppuvuodesta oma oivallus ja namien poisjättäminen ohituksissa tuotti viimein tulosta ja ohitukset on koko ajan parempia, mutta edelleen niissä työtä riittää. Esim. räyhäävien koirien ohitus on vielä haastavaa. Oma mieliala, rentous ym. vaikuttaa koiraan suuresti ja näissä riittää vielä itsellä työtä.
- Hihasta/hanskasta hampailla napsiminen pitäisi saada kitkettyä pois. Piitu tekee tätä etenkin ollessaan vapaana ja nappaa hihasta juostessaan ohi. Poikaystävää myös napsii ihan käsistä ja tämä erityisesti pitää kitkeä pois. Poikaystävälle siis tiukka kuri myöskin, ettei salli tätä käytöstä ;D Kurittomasta poikaystävästä päästiin eroon ja koira muuttui silmissä. Hihasta napsiminen loppui pian tämän jälkeen. Innostuessaan käyttää helposti vielä hampaita, mutta eri tavalla kuin ennen ja osaa käskystä lopettaa, kun tämä on koko ajan johdonmukaisesti kielletty ja sitä viimein noudattaa kaikki koiran kanssa tekemisissä olevat.

Agility
- Agilityn suhteen jatketaan omatoimitreenejä metsässä puunrunkojen yli; hyppäämistä, ohjausta, kiertämistä jne. Tahdotaan myös treenaamaan lajia ohjauksessa ihan oikeasti johonkin alkeiskurssille.
Omatoimitreeniä on tehty kotona ja kentällä. Käyty pari alkeiskurssia ja päästy ryhmiin treenaamaan.

Näyttelyt
- Näyttelyistä haetaan tammikuussa yksi virallinen tulos. Sen jälkeen fiiliksen mukaan osallistutaan, mikäli turkinhoito kiinnostaa siinä määrin, että selvitään juuri alkaneesta takkuiästä pitkällä turkilla.
Näyttelyistä haettiin neljä virallista tulosta ja uskaltauduin jopa itse kehään. Mätsäreissä haettu myös kokemusta. 

Tavoitteet vuodelle 2014
Arkitottelevaisuus
-  Hihnakäytös: vaaditaan edelleen kulkemista vetämättä hihnassa, jonka koira on vihdoin ja viimein tajunnut. Muistutetaan tarpeen mukaan kuonopannalla. Ohituksiin lisää treeniä ja varmuutta. Muista itse pysyä rentona.
- Koiralle korvat myös kavereiden läsnäollessa. Pidetään kiinni säännöistä, esim. autosta ei hypätä ilman lupaa (katsekontakti + käsky), vaikka nenän edessä olis superbileet, vapaaksi ei pääse myöskään ennen katsekontaktia. Vahvistetaan näitä nyt kun tilanteissa on käynyt pari varastamista. 
- Häiriötreeniä edelleen. Treenataan kimpassa esim. Tuiskun ja Sirun kanssa. Vilkkaammille paikoille treenaamaan. Yleistetään käskyjä  erilaisiin paikkoihin. Muista, ettet vaadi koiralta liikaa, vaan luo onnistumisen mahdollisuus.

Agility
- Pidetään hauskaa. Esteet varmoiksi ja pikkuhiljaa vaikeampiakin esteitä osaksi rataa. 
- Takaakierto Piitulle selväksi.
- Keppitreeniä ja niistä verkot pois.
- Kontaktitreeniä, myös kotona!
- Selkeämpää ohjausta, jos saatais napsimista vähemmälle.

Näyttelyt
- Koiran ehdoilla! Ei viedä väkisin kehään jos vieraiden ihmisten lähestyminen on aina vaan epämukavaa. Kasvatellaan turkkia, käydään mätsäreissä tsekkaamassa tilanne, kestääkö koira tuomarin tuijottelua (pyydetään ettei tuomari koske koiraan) ja pikku hiljaa myös koskemista (superpalkka!). Jos mätsäreissä menee ok, niin kokeillaan mahdollisesti kasvattajan kanssa kuinka sujuu ja olisiko hänen mahdollista käyttää kehässä, jos koira ei hänen kanssaan reagoisi vieraisiin niin vahvasti.

Toko
- Treenataan kotona omaksi iloksemme. Mahdollisesti palataan takaisin tokoryhmään, kun Lägin halli valmistuu ja/tai illat alkaa olemaan valoisampia sikäli mikäli treeniajankohtaa taas myöhaistetään.
- Opetellaan liikkeestä maahanmeno ja seisominen ainakin itseksemme + luoksetulo kokeenomaiseksi.

Dobo ja Lihashuolto
- Tutustutaan Doboon joululahjaksi saamamme kirjan ja Dobopallon kanssa.
- Käytän Piitun ainakin kerran hierojalla, ihan mielenkiinnosta löytyykö jumeja ja opettelen joitain helppoja hierontaliikkeitä ( ja venyttelyliikkeitä) itse, joilla en varmasti satuta koiraa (apuna kirja: Lepoa tassuille).

Riemukasta ja antoisaa tulevaa vuotta 2014!

Toivottaa Lelle ja Piitu :)