Kuumakalle vauhtiveikkoseni on niin tykki!

Tänään oli lägin alkeiskurssin viimeinen kerta. Piti olla leikkimieliset kisat, mutta ei ollutkaan koska ollaan kaikki niin eri tasosia. Ilmeisesti kisojen mahdollisuus oli pelottanut kuitenkin osan porukasta, kun meitä oli paikalla aika vähän. Ihan hyvä, koska kouluttajia oli tänään vain yksi, jonka kanssa vuorotellen tehtiin rataa. Rata oli tällainen:


Aluksi tehtiin esteet nro 1-5, jonka jälkeen palkka. Sitten tehtiin 1-9 + putki eli nro 16 ja putken jälkeen palkka. Seuraavaksi 1-10 ja palkka. Ysiltä kympille kääntäminen olikin haasteellista, kun putke suu ammotti houkuttelevasti linjalla. Piti olla supernopee ja ajoissa ottamassa koiraa haltuun jo ysihypyn päällä, että sen sai käännettyä. Monta kertaa ampaisi putkeen ja jos ei ihan sinne niin putken ja hypyn välistä liian isolla kaarteella ohi. Tähän saatiin tehdä aika monta korjausta ennen kuin saatiin onnistunut suoritus.

Lopuksi tehtiin hurjan pitkä rata ihan kokonaan ja viimeinen suoritus oli kertakaikkiaan HIENO! Vauhtia ei tuosta eläimestä puutu ja kouluttajakin nauroi, kun se on niin mahtava ja vauhtia on aivan hurjasti. Jep, minä sitten siellä huonokuntoisena koitan pysyä perässä läähättäen :D

Tehtiin kouluttajan kanssa myös muutama kerta A-estettä. Sitähän ei ollakaan tehty sitten joulukuun, joka ei mennyt kovin vahvasti. Nyt Piitu roiskaisi esteelle rohkeasti pätkääkään epäröimättä ja vauhdilla. Kontaktille pysähtyi hyvin joka kerta, joskin takapää oli aina ihan vinossa, kun vauhti heitti sitä. Taas saatiin kehuja, ei meinannu kouluttaja uskoa, että tyyppi suorittaa noin pätevästi, vaikka tyyliin tokaa kertaa kokeilee koko estettä. Hieno lapsonen!

Itsenäisesti tehtiin keppejä ja pikkukeinulla otin kans muutaman kerran siivekeavuilla ja hyvät kontaktit tuli siinä. Kepeillä oli vauhtia kivasti ja Piitu on niistä innoissaan, vetää oikein kun tietää mitä pitää tehdä.

Tällä kerralla miinukset oli taas odotteluajalla, kun Piitu oli superkuumakalle ja haukkui ja veti toisten luo. Kuitenkin plussaa taas oli se samanmoinen vire kuin perjantain treeneissä. Kun oli tekemistä niin tehtiin innolla ja pätevästi, mutta odottelu oli turhauttavaa ja tylsää. Tosi hyvät seuruupätkät taas otettiin, ilo tehdä koiran kanssa jolla on niin kova työmoodi päällä, vau. Olispa se aina semmonen kun tokoillaan!

Ihanaa oli huomata taas kuinka Piitu oli hallinnassa koko treenin ajan, vaikka tehtiin tollasta rallailurataa, jossa sai mennä täysiä. Kertaakaan ei ees hetkeäkään näyttäny siltä, et kuppi vois mennä nurin, vaan koko ajan teki mun kanssa yhdessä ja jos ei saanut multa ohjeita tai pysähdyin, tuli se oma-aloitteisesti mun luo. Tarkisti kyllä myös kouluttajan käsiä monta kertaa, et oisko namia vielä :D Ihanaa kun se ei noita kouluttajia enää niin arastele. Koko ajan mennään tuon vieraiden ihmisten pelonkin kanssa parempaan suuntaan. Mun säheltäessä kerran, huomasin että Piitu selkeästi turhautui ja lähestyi mua sen oloisesti, että napsii taas käsiä, mutta eipäs napsinutkaan! Olin todella yllättänyt ja hyvilläni tästä. Vaikka kävi niin kuumana, niin pystyi hillitsemään itsensä, ehkä eka kerta ikinä.

Hyvä siitä vielä tulee! <3

Ps. Kyl me nyt varmaan huomenna startataan kisoissa. J-Ä-N-N-I-T-T-Ä-V-Ä-Ä!!!!