22.5.13

Maahan!

Kauan ollaan tahkottu maahanmenoa ja nyt se käskysana vihdoin on uponnut koiralapsen kaaliin. Ilman käsimerkkiä homma menee nykysellään näin:


Koska oon ihan paras selittelijä (kuten esim. syömisen suhteen, mm. tänään voin syödä herkkuja, koska on vähän kipeä olo, tai kun olin niin reipas ja tein sitä, tätä ja tota, tai koska jaksoin urheilla niin hienosti jne jne.), voisin selittää tätä hidasta oppimista sillä, että Piitun suvussa on tullut ilmi jonkin sortin kehitysvammaisuutta tai, että koska ollaan keskitytty kaikkeen muuhun treenaamiseen niin kovin tai, koska Piitulla menee kaikki energia ylimääräseen häsläämiseen ja oppiminen nyt vaan siitä syystä on vähän hitaampaa tai vaikka millä mahdollisella ja mahdottomalla selityksellä. Totuus taitaa kuitenkin olla se, että en oo vaan jaksanut/ehtinyt/viitsinyt tarpeeksi usein tätä treenata. Nyt ollaan kuitenkin tehty aivan huikea edistysaskel ja ehkäpä tämä innostaa taas viemään kaikki muutkin aloittamani ja tulevaisuudessa aloitettavat temput ym. loppuun asti. Lopussa kiitos seisoo.

4 kommenttia:

  1. Hyvä toi ilme kolmannen(?) maahanmenon kohalla, ihan kun olis kysyny et vieläks tätä samaa, keksi jo jotain muuta :D Mut hienosti menee näköjään! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo vähän alko jo kyseenalaistaa et ai vieläks tosiaan piti :D

      Poista
  2. Hienosti siellä mennään maate. :) Onhan sitä harjoiteltu seisomisestakin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aliel, se onkin meidän seuraava treenin aihe. Se ei meinaan mene :D:D Ainakaan vielä toistaseksi.

      Poista