21.11.12

Piitun puunauspäivä.

Vaihe 1: Korvakarvojen nyppiminen (tätä ei joka pesussa, vain tarvittaessa)
Korvapuuteri.
  • Tässä hommassa ihan ehdoton on korvapulveri! (meillä käytössä R-7)
  • Korvakäytäviin kasvava karva nypitään pulverin avulla pois muutama karva kerrallaan.
Vaihe 2: Shampoopesu
  • Koira kastellaan kauttaaltaan litimäräksi
  • Levitetään shampoota turkkiin ja hierotaan joka puolelle
  • Huuhdellaan huolellisesti varoen silmiä ja korvakäytäviä
  • Puristellaan ylimääräinen vesi pois turkista 
Märkä puudeli.
Vaihe 3: Hoitoaineen levitys
  • Puristellaan ja pöyhitään hoitoaine turkkiin (turkkiin jätettävä hoitoaine)
  • Puristellaan ylimääräinen vesi pois turkista
Groomer's Edge Emerald Black - shampoo ja Wild Cherry -hoitsikka

Vaihe 3. Pyyhekuivaus (+ ravistelut ja hepulit)
  • Hierotaan koira voimakkaasti kuivaksi pyyhkeellä kirsusta hännänpäähän
  • Vapautetaan koira hepuloimaan ja hengähtämään hetkeksi
Vaihe 4: Föönaus
  • Jokainen karva föönataan kuivaksi ja suoraksi. Karvojen tulee olla erillään toisistaan. (Karstaa kannattaa käyttää apuna)
  • Tässä vaiheessa viimeistään tulee esiin mahdolliset takut, punkit ym.  

Vaihe 3. Pyyhekuivaus.
  
Hepuloidaan.

Vaihe 4. Föönaus.
Föönausta.

Vaihe 5: Karstaaminen
  •  Karstataan koiran turkki läpi
Vaihe 6: Kampaaminen
  • Kammalla käydään koko turkki läpi tarkasti ihoa myöden, ettei missään ole takkuja
  • Mahdolliset takut karstataan auki, pahojen takkujen kanssa käytetään apuna saksia tai takkukampaa (meillä on toistaiseksi riittänyt karstaus, Piitu ei vielä juurikaan takkua)
Ns. villakoirakampa ja DoggyMan-karsta. Tuo karsta saatiin kasvattajalta mukaan ja on tosi hyvä ja pehmeä. Jopa harjaamista inhoava kanini antaa sillä hyvin harjata :)
Ihan normi kynsisakset on meillä käytössä.
Vaihe 7: Kynsien leikkuu
  • Kynsistä leikataan kaartuva kärki pois, muista kannuskynnet myös!
  • Varalla kannattaa pitää verentyrehdytysjauhetta (esim. BioGroom), jos leikkaa vahingossa liian syvältä (mustien kynsien kanssa vahinkoja voi sattua)
Vaihe 8: Konetus
  • Koiralta ajellaan kuono, kaula, tassut, sekä hännäntyvi (meidän trimmauskone on rikki, joten Piitu saa olla turjakkeena aina siihen asti, kunnes päästään kasvattajan käsittelyyn
  • Meillä on TÄLLAINEN kone..
Vaihe 9: Trimmaus
  • Koiran turkki leikataan haluttuun malliin/ siistitään valmista mallia (Piitulla on ns. pentuleijona eli on näyttelyturkissa. Itse koitan kajota turkkiin mahdollisimman vähän nyt, etten tärvele mallia ennen näyttelyitä, tokikin sakset viuhuu kuitenkin joka pesun yhteydessä vähäsen.)
Trimmaussakset halppismallia. Ehkä hommataan joskus jotkut tosi hyvät, mutta näillä mennään toistaiseksi.

Vaihe 10: Niputus/ Ponnarien laitto
  • Pitkä tukka niputetaan ja muovitetaan, lyhyempään tukkaan riittää ponnari, joka pitää tukan poissa silmiltä.
Tukka pois silmiltä! :)
 Aikaa kaiken kaikkiaan kuluu puunaukseen tällä hetkellä n. 2h. Riippuen tietysti kuinka tarkkaa työtä trimmauksessa tekee ja onko paljon konetettavaa/saksittavaa. Piitun pesuväli on ollut noin viikko/puoltoista viikkoa, eikä takkuja ole juurikaan vielä tullut. Se kuuluisa takkukausi on siis vielä edessäpäin ja toistaiseksi turkinhoito tuntuu vielä mukavalta puuhalta. Mieli ei ole kertaakaan tehnyt vetää alas turkkia, mutta voihan se olla, että raja tulee jossain kohtaa vastaan. Nyt on turkki turvassa ainakin tammikuun loppuun, sillä Piitu on ilmoitettu ensimmäiseen viralliseen näyttelyynsä 9kk syntymäpäivänään. Kuinka jännittävää!

Tässä vielä joitakin puunauskuvia:

Trimmauskalustoa: Trimmauspöytä, tarvikkeita ja turbofööni (Metro Air Force Commander)
Tukka silmillä.
Taas näkee!

Tässä loputulos! Tänään kuvattu 7kk neiti puunauksen päätteeksi :)


 

9 kommenttia:

  1. Kiva postaus, puunauspäivät ovat kivoja vaikkei aina jaksaisi ;) Se aloittaminen on vaikeinta joskus, mutta kun vauhtiin pääsee niin tuo on tosi nautittavaa puuhaa :) Meilläkin ollaan vielä säästytty takuilta (Danny about 8 kk), joten turkkia on vielä kiva ja helppo hoitaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! On myös kivaa saada kommentteja pitkästä aikaa :)
      Pitäis ehkä useammin postailla niin sais useemmin kommenttejakin? :)

      Mulla ei oo vielä ollu edes alottaminen kovin vaikeeta. Useesti teen sillain, et kun tuun töistä, tehään lenkki ja lenkin jälkeen "tassupyykille" suoraan ja samalla saan huijattua koirankin nätisti suihkun alle. Kerran meinaan teki niin, et kun huhuilin suihkuun ni katos makkariin ja istuskeli siellä muina miehinä, et "en kuule, en kuule, en kuule" :D

      Niin se menee kun itsestään. Jos pysähtyis välillä esim. sohvalle hetkeks ja koneelle niin sit oiskin vaikee alottaa varmasti :)

      Poista
  2. Mä hengästyin jo pelkästä lukemisesta! :D On se hyvä, että tulee tarkkoja yksityiskohtia, niin tällaiset laiskimuksetkin ymmärtää, miksi villakoira ei todellakaan ole oma rotu, vaikka muuten mukava onkin. :) Mutta nättihän se pestynä ja puunattuna on, sitä ei voi kiistää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha! :D Täytyy kyllä myöntää, että villakoira ei oo ihan joka ihmisen koira. Turkki vaatii lyhyenäkin jatkuvaa huoltoa. Ja luonnekaan ei ole helpoimmasta päästä, vaikka yleinen käsitys on, että villakoirat on sellasia sohvafifejä vaan. Mun käsitys villakoirista on ainakin Piitun myötä ja villakoirapalstojen keskustelua seuranneena muuttunut huimasti, vaikken ihan tietämätön ollut kyllä ennen villakoiran hankintaakaan.

      Mutta vaikka Piitu haastava onkin, suunnittelen mä silti tulevaisuudessa ottavani toisenkin isovillan ;P

      Poista
    2. Mun mielikuva (iso)villakoirista on iloinen, helppo-oppinen, reipas ja moneen menoon sopiva koira, josta olisi palveluskoiralajeihinkin (henkilöetsintä ja -jälki) mikäli siihen vain oikeudet olisivat. Eikö ne sellaisia kuitenkin ole? :)

      Poista
    3. Kyllä! Isovilla on enemmän tosiaan työkoira, kun mikään seurakoira, jollaiseksi se luokitellaan. Aivojumppaa täytyy olla ja menoa ja meininkiä!

      En kyllä suosittelisi ikikuunapäivänä ensimmäiseksi koiraksi, vaikka monet koiraoppaat näin tekevätkin. Luonnetta riittää ja jos ei koiralle aseta selkeitä rajoja, eikä kanavoi energiaa johonkin sallittuun, tulee helposti ongelmia. Nyt onkin ollut pajon esillä keskusteluissa se, kuinka on niin paljon 1-2v. isovilloja kodinvaihtajia.. Tietysti syitä on monia, mutta varmasti joissakin tapauksissa syynä on se, että arki isovillan kanssa ei olekaan osoittautunut ihan yhtä ruusuiseksi kuin on oletettu..

      Superiloisia (liiankin) ja fiksuja otuksia kyllä ja harrastuskoirana aivan loistavia! Haastavia kyllä on monia yksilöitä, kuten Piitukin on. Kaikki on niin ihanaa, ihmiset, koirat, KAIKKI ettei vaan malta keskittyä. Tietyissä tilanteissa Piitu on ihan ADHD ja välillä en tiedä pitäiskö sen kanssa itkeä vai nauraa. On se silti maailman paras ja ihanin, pois en vaihtais <3

      Poista
    4. Niin ja vielä pitää lisätä, etten mä olettanut hetkeäkään että sun mielikuva olisi noin vääristynyt, vaan ihan yleisellä tasolla. Tietämättömät ja asioista selvää ottamattomat ihmiset luulevat useimmiten, että villakoirat on hienostofifejä, jotka nyrpistelevät nenäänsä sohvalla vaan, eikä lähde sateella varmasti ulos ;D

      Poista
    5. Uskon että useimmilla ihmisillä on villakoirista fifi mielikuva, luulevat että kaikki villakoirat viihtyvät sohvalla. Kaikkea muuta, villakoira on aktiivisen ihmisen koira :D Ja persoona isolla P:llä :D

      Poista
    6. Nimenomaan!
      Meillä ei villakoiraa edes päästetä sohvalle :D:D

      Poista