18.1.15

Joululoman puuhia

Niin se vain joulukalenteri jäi taas puolitiehen. Lupaan, että ensi jouluna en edes yritä moista. Blogi on viettänyt muutenkin jo pidemmän aikaa hiljaiseloa, kun tuntuu että päivät täytyy kaikesta muusta puuhasta niin nopsaan, että blogi jää vallan unholaan.. Nyt kuitenkin kerron hieman, mitä meidän loppuvuoteen mahtui ja kuinka vuodenvaihde vierähti.

Lomailtiin siis ihan hyvä pätkä, kun jouluaattona jäin lomalle ja loppiaisen jälkeen vasta menin töihin. Lomaillessa toki ulkoiltiin paljon, ja mikäs sen mukavampaa kun luntakin viimein saatiin. Tavattiin ystäviä ja tietysti niitä koiraystäviä eritoten. Paljon vietin aikaa ihan kotosalla koirien kanssa. Levättiin ja ladattiin akkuja. Mitään sen kummempaa häppeninkiä ei joululomaan mahtunut kuin yksi Jyväskylän reissu, josta erillistä postausta luvassa myöhemmin. Sitten hieman tunnelmia kuvin..

Jouluaatto















Tapaninpäivä










27.12









29.12.14

Muusa pääsi mukaan kyläreissulle mummolaan. Käytiin myös pienellä kaupunkikävelyllä sisältäen visiitin kukkakauppaan. Mummolassa Muusa vietti mummon kanssa laatuaikaa keittiössä pöytää kattamassa (ja herkkuja syömässä). Tämän jälkeen olikin haastavaa saada kakara pysymään poissa keittiöstä, kun istuttiin kahvipöydässä. Lopulta sinnikkyys palkittiin ja Muusa tyytyi kohtaloonsa. Loppuajan se makoilikin keittiön oviaukossa tai eteisessä. Kylläpä oli vanhukset iloisia, kun tuo ilopilleri kävi vähän moikkaamassa :)

Pari kuvaakin tältä reissulta olis, mutta puhelimessa, joten jääköön ne nyt laittamatta. Laatukin olisi huonoa kännykkälaatua, joten eipä haittaa..

31.12.14

Vuodenvaihde hieman jännitti, kun edellinen meni miten meni.. Siitä voit lukea lisää tästä. En hankkinut mitään droppeja, enkä edes Thunder-shirttiä, joka mulla oli suunnitelmissa hankkia. Hieman toivoin, että Muusa olisi ollut se Piitun kaipaama lääke.

Käytiin koirien kanssa ajoissa päivällä lenkillä (ihan varmuudeksi lenkkeilimme hihnassa) ja vielä puoli kuuden maissa nopeilla pisuilla. Silloin jo kauempaa paukuteltiin raketteja, mutta koirat eivät hätkähtäneet näitä laisinkaan. Heti kuudelta kuitenkin alkoi kova räiske ja pauke. Lähempänä seitsemää ne keksi alkaa paukutella tossa mun parvekkeen alla. Siihen asti Piitu oli pystynyt leikkimään Muusan kanssa ja syömään toissapäivänä kaadettua hirveä. Tämä ihan liian läheltä kuuluva pauke oli kuitenkin liikaa ja Piitu lamaantui ja hakeutui mun lähelle. Seitsemältä mulla oli jo tärisevä mytty jaloissa. Kylläpä harmitti kovasti, itse kun menin tämän edellisvuonna aiheuttamaan tyhmyyttäni..

Pauke hieman vaimeni ja pitkän aikaa kuului harvakseltaan pauketta kauempaa. Olin katsellut telkkaria sohvalla ja kun nousin levittämään pyykkejä (jep, pyykättiin ahkerasti tämä ilta, että saatiin kotiin tuttua ja turvallista meteliä vaimentamaan ulkoa kuuluvia ääniä. Popitin myös aika kovaa musiikkia ja katselin telkkaria äänet kovalla. Nämä tuntui helpottavan Piitun oloa), nousi Piitukin ylös ja seurasi mua kylpyhuoneeseen - häntä pystyssä! Kuin taikaiskusta Piitun pelko oli tipotiessään ja se meni Muusan seuraksi kaluamaan luita. Leikittiin myös namin etsintää ja Piitu oli ihan normaali innokas itsensä. Olin aivan ällistynyt! Loppuilta menikin todella hyvin, eikä Piitu pelännyt enää ollenkaan.


Klo 00.00 Meillä otettiin näin rennosti :')
Ja mitenkäs Muusa sitten. No, sehän on niin hölmöläinen, ettei se tajunnut yhtään mistään mitään. Ihan hulluna se söi koko illan ihanaa hirveä ja heppaa ja lipitti vettä (ja pissasi vessan matolle, kun ei päästy ulos. sallittakoon se kakaralle). Puolilta öin se nukkui sikeästi eteisessä. Kertakaikkiaan hyvin täyspäinen kakara <3




Vähän alkoi läähätyttää lasta, kun söi niin innolla luita.

2 kommenttia: